HIGH HOPES

Kolme toivetta tulevalle kesälle.

Matka pohjanmaalle. Onkohan elämä Helsingissä saanut musta yliotteen vai onko musta tullut vain laiska ja saamaton, kun en ole käynyt kotikonnuillani vuosiin? Toisaalta ei siellä enää ole mulle muuta kuin äiti. Sen tulisi tietysti yksinään olla riittävän vahva syy käydä useammin. Tähän yhdistäisin myös visiitin Lappiin tyttöystäväni teinivuosien maisemiin.

Prätkä. Omaksi tai lainaan, kaikki käy. Suomen ajokausi on äärimmäisen lyhyt, joten kiire tulee, jos meinaan tämän toiveen toteuttaa. Haaveissani on ollut pitkään ostaa oma projektipyörä, jonka laittaisin itseni näköiseksi kuntoon, mutta tällä hetkellä elämäntilanne ei anna myöten. Tänä kesänä riittäisi, jos saisin edes muutaman päivän ajella sieluni kyllyydestä.

Mökkeily. Puusauna, keskiolut ja grillimakkara – pyhä kolminaisuus. Ainakin kerran kesässä on päästävä pois kaupungista luonnon helmaan. Ystävien kanssa vietetyt mökkireissut on kesän parasta antia. Halkojen hakkaaminen, veden kantaminen saunaan, nuotion sytyttäminen ja muut mökkiaktiviteetit vievät ajatukset kauas arjesta. Suunnitelmissa onkin viikonloppuretki Suvisaaristoon, jossa kävimme myös viime kesänä.

JACKET | GANT RUGGER
JEANS | DIESEL
SHOES | RED WING
VEST | FILIPPA K
BEANIE | SAMUJI
GLOVES | ZARA
SHIRT | MINIMUM

Kaikkea näitä yhdistää ajatus siitä, että olisi pieni kesäloma. Aikaa ihan vain meille kahdelle (ja pienelle mäyräkoiralle). Kukaan ei kaipaisi eikä olisi dediksiä. Voisimme vaan unohtua ajan kulkuun.

PHOTOGRAPHY BY STELLA HARASEK

TAKE ME OUT

Ulkona tapahtui viime viikolla absurdeja. Kesken toukokuun tuli kuuluisa takatalvi, joka viimeisen kerran maalasi maan valkeaksi ja yski ulos viimeisiä hiutaleitaan. Lunta tuli taivaan täydeltä ja aurinko paistoi samalla silmiin. Tekisi mieli sanoa, että only in Finland, mutta yleistä se on kai muuallakin. Luontoäiti nyt on välillä vähän sekaisin. Ehkä se oli talven viimeinen show, encore, jonka jälkeen kevät saa astua parrasvaloihin.

Minä ja Stella olimme nenä kiinni tietokoneissamme kun taivas repesi auki. Hetken ikkunasta katseltuaan hän ehdotti, että painuisimme ulos kameran kanssa. Selvittelimme hetken mitä kuvaisimme. Sua noissa mun vaatteissa, kuului lopullinen ehdotus. Mulla sattui olemaan päällä enimmäkseen Stellan vaatteita – kerrankin näin päin. Nämä vaatteet on kuitenkin miesten puolelta.

Taivaalta putoili enää kevyttä pumpulia kun ehdimme ulos. Kunniamaininta kuitenkin siitä, että se mitä olimmekaan koneillamme tekemässä keskeytyi, kun syntyi idea. Lumipyryyn ryntääminen kameran kanssa nyt on pientä, mutta silti yksi tuhansista esimerkeistä, miksi rakastan tuota hullua. Iski inspiraatio milloin tai missä tahansa, toinen ottaa siitä kopin ja on automaattisesti mukana. Toimii molempiin suuntiin.

Lyhyen kuvasession jälkeen palasimme takaisin läppäriemme ääreen. Tasainen näppäimistön naputus jatkui siitä mihin se oli jäänyt. Ulkona lumen tulo riistäytyi uudelleen käsistä, mutta emme edes harkinneet menevämme sinne takaisin. Ehkä kuvissa olisi ollut silloin enemmän lunta, enemmän hinkattua ideaa, enemmän yritystä? Kenties, mutta niissä ei olisi ollut samaa spontaaniutta. Joskus on tärkeämpää miten asiat tapahtuvat kuin mahdollisimman täydellinen lopputulos.

Tarinan opetus on, että olitpa mies tai nainen, käytä enemmän kumppanisi vaatteita.

SWEATER | TIGER OF SWEDEN SS17
SHIRT | TIGER OF SWEDEN SS17
JEANS | DIESEL
SHOES | RED WING
SILVER CUFF | VINTAGE

PHOTOGRAPHY BY STELLA HARASEK