VIVE LA FRANCE

Viime viikot olivat yhtä hullumyllyä. Minuuttiaikatauluja, jatkuvaa korkean sykkeen suoritustahtia. Oli juhlia, joita ei halunnut missata, rundi Baltiaan bändin kanssa, niin monta kuvausduunia, että sekosin jo laskuissa sekä tietenkin kesän alku. Muutenhan tämä kaikki olisi mennyt tavanomaisten loppukevään ja alkukesän kiireiden piikkiin, mutta edessä häämötti vielä Euroopan roadtrip, joka pakotti ahtaamaan päivät aivan täyteen.

Vahva nativoituminen alkoi heti Hotel Windsor Nicen terassilla.

Saavuimme eilen Nizzaan ja iloksemme kesä on täällä paljon pidemmällä: on kolmekymmentä astetta lämmintä ja rannat täynnä auringonpalvojia. Saimme kaikki sovitut kuvaukset hoidettua Suomessa ja nyt kovalevyt pullistelevat kuvia, joita käymme läpi Ranskan auringon alla. Mielikuvissani näin kuinka istuisimme kauniilla terassilla kasvien ja kukkien keskellä. Hörpisimme kahvia läppärit sylissämme ja vain linnunlaulu rytmittäisi hiljaisuutta ympärillämme. No, todellisuus osoittautui juuri siksi mistä haaveilin: istumme  paraikaa juuri mielikuvieni kauniilla terassilla ja jatkamme siitä mihin Helsingissä jäimme. Kaikki on muuten täydellistä, mutta kahvi on karmeaa.

Duunitsunamin takia aikamme reissun suunnitteluun oli kortilla. Iso kiitos Stellan blogin lukijoille, joilta tuli monia varteenotettavia vinkkejä. Koska edellisviikkojen aikatauluun ei mahtunut reissunsuunnittelupalaveria, niin hyvin pitkälti matkustamme fiilispohjalta. Onneksi mukanani on samanlainen stressivapaa seikkailija, jonka kanssa kaiken ei tarvi olla sovittu, suunniteltu ja varattu loman viimeistä päivää myöten. Parhaat asiat tuppaavat osumaan eteen sattumalta – ja sitäpaitsi: what kind of life is that, jos siinä ei ole tilaa spontaaniudelle?

Havaintoni Ranskasta tähän mennessä: Nizzan arkkitehtuuri on järjettömän kaunis kaikkine pienine yksityiskohtineen. Ihmiset ovat hiukan varautuneita, sopii suomalaiselle, joka ei halua kenenkään tungettelevan omaan tilaansa. Kahvikulttuuri on hyvin erilainen, joten suomalaiseen makuun sopivaa kahvia saa metsästää. Hintataso on korkea, mutta me pyörimmekin vilkkaimmalla turistialueella. Etelä-Ranska on erittäin vehreä, paikalliset selvästi jakavat kasvihulluuden kanssani. Kaiken kaikkiaan positiivinen saapuminen maahan – ja matkahan on vasta alussa.

Yhteistyökumppanimme momondo sponsoroi osan matkastamme.

PHOTOGRAPHY BY STELLA HARASEK

4 thoughts on “VIVE LA FRANCE

  1. Mä asuin vuoden Lyonissa, ja ennen sinne lähtöä kaikki hehkuttivat että nauti siitä kahvilakulttuurista, ranskalainen kahvi on niiiiiin hyvää jne. Todellisuus kuitenkin iski päin kasvoja aika nopeasti, kaikkialta sai vain ihan sairaan pahaa kahvia :D joko espressoa tai cafe au laitia huonosti vaahdotetulla maidolla. Ranskalainen perhekin jonka luona asuin, joi vain espressoa tai murupikakahvia. Sen jälkeen suomalainen suodatinkahvi maistui taivaalliselta.

    Jos oikein muistan, niin säkin vietit vuoden Uudessa-Seelannissa? Mitä tykkäsit kahveista siellä? Itse asuin siellä reilut kolme vuotta ja työskentelin myös baristana, enkä oo missään saanut yhtä hyvää kahvia kun Seelannissa ja Ausseissa.

    • Samoilla linjoilla ranskalaisen kahvin kanssa – en pitänyt.

      Joo, mä olin siellä puoli vuotta working holidayllä. Sanotaanko, että aika harvoin silloin join ns. erikoiskahveja. Silloin kun join, niin oli kyllä hyvää. Muutoin reissu meni aika pienen budjetin varassa, joten käytin itse paljon purukahvia. Siihenkin kyllä tottui!
      Uudessa-Seelannissa oli mielestäni hyvin paljon samanlainen kahvikulttuuri kuin meillä täällä Suomessa.

Leave a Reply

Your email address will not be published.