GO WITH THE FLOW

Nyt lähtee, ihan kohta. Muutaman tunnin päästä starttaa heittämällä Suomen monipuolisin ja antoisin festivaali, niin artistikattaukseltaan, ruoka-wise kuin yleisilmeeltään. Tänä kesänä en juurikaan ole muista festareista innostunut – nähty ja niin kuultu. Flow’ssa kiteytyy oikeastaan kaikki, mitä hyvältä kansanjuhlalta voi odottaa: taide, joka on läsnä joka kulmassa minne päänsä sattuu kääntämään. Dekoraatiot saavat tuijottamaan ympyröiviä rakennuksia ja valaistukset ovat illan tultua psykedeelisen huumaavat. Taidetta on tarjolla tietenkin myös musiikin muodossa. Artistikiinnityksistä voi rehellisesti sanoa, että jokaiselle jotain. Monipuolisuus on valttia, siinä Flow on onnistunut mielestäni kiitettävästi.

Kaikkein parasta ovat kuitenkin paikalle tulleet ystävät. Festivaalin ilmapiiri on ollut poikkeuksetta aina ystävällinen – rakastava. On ihanaa törmätä umpimähkään tuttuihin, joiden kanssa voi vaihtaa kuulumisia, lyöttäytyä yhteen ja jatkaa matkaa kohti seuraavaa etappia. Rehellisesti sanottuna en vieläkään tarkalleen tiedä miten alue on rakennettu. Tuntuu, että se on joka kerta erilainen labyrintti, josta löytyy uusia ulottuvuuksia ja johon annan itseni eksyä. Se on iso osa kokemusta, musiikin, ystävien ja hyvän ruoan ohella.

Helsingissä asumisen hyviä puolia on se, että pääsee yön pikkutunteina omaan sänkyyn. Paikalle pääsee alle puolessa tunnissa ja, no paluumatka saattaa vähän venyä, mutta tarpeen tullen sieltä kävelee takaisin.

Tämän hetkisen duunisumun kohta hälvennyttyä on aika potkaista verkkarit jaloista ja marssia vaatekaapille. Napata kamera kainaloon ja lähteä taltioimaan festaritunnelmaa. Valmistautuminen festareille alkaa siis painettuani enteriä, onneksi nopeat lähdöt kuuluvat elämääni. Suvilahdessa aion unohtua aikaan ja antaa musiikin viedä. Käydä katsomassa artisteja joista en tiedä mitään, jutella ventovieraille ja välittää niin paljon positiivista energiaa ympärille, että heikoimmilla tulee yrjö. NYT ON HYVÄ FLOW!

PHOTOGRAPHY BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA

STILL ALIVE

Pitkän hiljaiselon jälkeen olen jälleen koneen äärellä. Elossa, jokseenkin levänneenä ja selviytyneenä reissujemme koettelemuksista. On mennyt tovi, että olen toipunut Ranskassa tapahtuneen varkauden jälkishokista. Taloudellisesti palautuminen on myös vienyt aikansa, sillä vasta pari päivää sitten sain uuden läppärin kadonneen tilalle. Tilanteesta johtuen olen antanut itseni hiukan lomailla ja nauttia kesästä – jota en lähde analysoimaan sen enempää – joka ei onneksi ole vielä ohikaan.

Kesään on mahtunut paljon, mutta jälkeenpäin ajateltuna sitä kuitenkin ihmettelee, että mihin kaikki aika lopulta meni. Lomailu on itseasiassa hiukan väärä ilmaisu, sillä töitä on kyllä riittänyt. Ensin piti tehdä korjausliikkeitä kaikkien varastettujen duunikuvien suhteen – eli kuvata uudestaan ne jotka oli mahdollista kuvata uudestaan – ja sen lisäksi haalia muitakin kuvauskeikkoja. Oikeastaan pidin lomaa ainoastaan koneella istumisesta. Ei kai mulla sitten mitään lomaa varsinaisesti koskaan ollutkaan – ajan tuhlausta sellainen!

Tuntuu, että ajatukset alkavat jälleen laukata normaaliin tapaan. Pieni tietotekninen irtiotto on selvästi tehnyt hyvää ja sorvin ääreen paluu tuntuu mielekkäältä. Musiikkirintamalla olen herätellyt uusia kuvioita ja bändin kanssa mennään eteenpäin. Vastoin kaikkia odotuksiani ajattelin jopa aloittaa uuden harrastuksen – joogan Katja Kokon ohjaksissa. Aivojen heräileminen shokkitilastaan ei mitenkään korreloi siihen, että kroppani niin tekisi. Vanhuksille ominainen kolotus ja nivelsärky kertoo omaa tarinaansa siitä, että viime kuukausien aikana ei ole tapahtunut ainuttakaan urheilusuoritusta. Kesän ainoa burpee taisi olla sohvan alle vierineen suklaalakukuulan noukkiminen ja löytämisen jälkeinen onnenloikka.

Koska kesä on ihmisen parasta aikaa ja siitä tulee ottaa kaikki irti, seuraavaksi ohjelmassa on Flow Festival. Mikä voisikaan olla parempi tapa päättää kesähorros? Rakastan alkavaa viikonloppua jo etukäteen niin, että pää halkeaa. Elokuu on myös rakkauden kuukausi, päätin juuri niin, sillä ensi viikolla lähdemme Stellan kanssa romanttiselle getawaylle Roomaan. Ei töitä, ei läppäreitä, ei velvollisuuksia. Pelkästään hyvää ruokaa, viiniä ja me kaksi. Sitä viikonloppua odotan edellisestä pää haljenneena, mutta sydän eheänä.

Ihanaa viikonloppua kaikille. Muistakaa elää kuin viimeistä päivää, mennä ulos paikkoihin ja kokea. Kohta saa taas luvan kanssa hyggeillä sisätiloissa, mutta ennen sitä on vielä paljon valoa ja lämpöä tiedossa – se kannattaa ottaa talteen.

PHOTOGRAPHY BY STELLA HARASEK